PERUSTIETOA

PERUSTIETOA TEHTÄVÄSHAKISTA

  Tehtäväshakin yleiset säännöt on määritelty ns. koodeksissa.

Shakkitehtävä

Shakkitehtävä on shakkiasema, johon liittyy jokin kysymys. Esimerkiksi perinteisessä mattitehtävässä pitää keksiä, miten valkean on pelattava, jotta musta saadaan mattiin tietyssä siirtomäärässä.
AsemaShakkitehtävän on aina joku laatinut, se ei ole pelitilanne oikeasta pelistä. Tehtäväaseman on oltava laillinen eli pelin alkuasemasta sääntöjen mukaisin siirroin saavutettavissa.
VaatimusTehtävän asema esitetään yleensä shakkikuviossa, jonka alla on siihen liittyvä kysymys eli tehtävän vaatimus. Kuvion päällä on tehtävän laatijan nimi sekä tiedot siitä, missä tehtävä on ensimmäisen kerran julkaistu.
RatkaisuShakkitehtävään on yleensä ainoastaan yksi ratkaisu. Jos tehtävään löytyy muitakin ratkaisuja, kuin tekijän tarkoittama(t), on tehtävässä sivuratkaisu, joka pilaa tehtävän.

Tehtävätyypit

MattitehtävätValkea alkaa ja tekee mustasta matin vaaditussa siirtoluvussa kaikkia mahdollisia mustan puolustuksia vastaan. Siirtoluvun mukaan mattitehtävät jaotellaan 2-, 3- ja monisiirtoisiin..
LopputehtävätLähimpänä pelishakkia oleva tehtäväshakin haara. Vaatimuksena on joka valkean voitto tai tasapeli..
ApumatitMusta alkaa ja auttaa valkeaa tekemään mustasta matin vaaditussa siirtoluvussa. Apumateissa on usein enemmän kuin yksi ratkaisu..
ItsematitValkea alkaa ja pakottaa mustan tekemään valkeasta matin vaaditussa siirtoluvussa. Musta taas pyrkii estämään tämän!.
SatutehtävätErilaisia normaaleista poikkeavia tehtäviä, joissa on muutettu esim. 
– laudan kokoa tai muotoa
– pelisääntöjä
– nappuloita
RetrotehtävätTarkastellaan aseman syntymiseen johtaneita siirtoja..
Matemaattiset tehtävätSekä määrättyyn asemaan liittyvät että yleisemmät kysymykset, joiden ratkaisemiseen käytetään laskemista tai matemaattisia kaavoja..

Terminologiaa

alkusiirto Tehtävän ensimmäinen siirto.
duaali Vaihtoehtoinen sivuratkaisun luonteinen jatko, joka myös johtaa haluttuun lopputulokseen (vert.muunnelma). Duaali heikentää tehtävää.
duplex Apumateissa myös valkean alkaessa tehdään valkeasta matti.
edeltäjä Aikaisemmin julkaistu tehtävä, jonka idea on sama kuin k.o. tehtävässä.
ensipainos Tehtävän ensimmäinen julkaisukerta
esipeli Ilman alkusiirtoa mahdollinen peli. Kahden siirron mattitehtävissä alkuasemassa mustan siirtoihin valmiina olevat mattisiirrot. (vert. vaihdelma)
houkutus (Alku)siirto, joka melkein ratkaisee tehtävän, mutta kumoutuu yksimääreiseen vastustajan puolustussiirtoon.
miniatyyri Tehtävä, jossa on korkeintaan 7 nappulaa.
muunnelma Ratkaisun haarautuma joko uhkauksen torjuvan puolustussiirron tai siirtopakkotehtävän eri siirtovaihtoehtojen jälkeen.
ratkaisu Alkusiirto, uhkaus ja kaikki muunnelmat, jotka torjuvat uhkauksen.
sarjasiirtoinen Tehtävä, jossa vain toinen puoli siirtää. Esim. sarjasiirtoisessa apumatissa musta siirtää siirtoluvun mukaisen määrän ja sen jälkeen valkea tekee yhdellä siirrolla matin.
siirtopakkotehtävä Tehtävä, jossa ei ole uhkausta, mutta jokainen alkusiirron jälkeinen siirto aiheuttaa haitan, jota vastapuoli voi käyttää hyväkseen.
sivuratkaisu Tarkoitetun alkusiirron lisäksi esiintyvä toinen alkusiirto. Sivuratkaisu tekee tehtävän arvottomaksi.
teema Tehtävän idea, joka on vaikea määritellä täsmällisesti.
uhkaus Alkusiirron jälkeinen (2. tai myöhäisempi) siirto, joka johtaisi vaatimuksen toteutumiseen, jos vastustaja ei tekisi seuraavaa siirtoaan.
vaihdelma Mattitehtävissä esipeli jokaisen mustan siirron jälkeen. Apumateissa ratkaisu ilman mustan ensimmäistä siirtoa.

Lyhyt sanasto eri kielillä on V. Kotesovecin sivuilla.


Lyhenteitä

2# tai 2X2 siirron matti
3a# tai a#3 tai 3aX3 siirron apumatti
4i# tai i#4 tai 4iX4 siirron itsematti
+voitto (lopputehtävissä)
=tasapeli (lopputehtävissä) tai patti (muissa)
sa# tai saXsarjasiirtoinen apumatti
*esipeli tai vaihdelma
2.1.1.1apumateissa 2 erilaista ratkaisua alkusiirrosta alkaen
b), c) jnetehtävän eri muotoja

Laadintakilpailut

Laadintakilpailuja on kahta eri perustyyppiä. Useat lehdet, shakki- tai päivälehdet, julkaisevat ns. ensipainostehtäviä. Näiden parhaat voidaan valita esim. vuosittain, jolloin puhutaan vuosikilpailusta. Tehtävät voidaan lisäksi arvostella ryhmittäin tehtävätyypin tai siirtoluvun mukaan, jolloin vältytään vaikealta eri tyyppisten tehtävien vertailulta.

Toinen kilpailumuoto on sellainen, jossa tehtävät lähetetään tiettyyn määräpäivään mennessä ja myöhemmin julkaistava tuomio sisältää vain sijoittuneet tehtävät ensipainoksina. Tällaisia ovat mm. useimmat muisto-, juhla- tai teemakilpailut sekä laadintaottelut.

Kaikissa laadintakilpailuissa vaaditaan, että osallistuvat tehtävät ovat ensipainoksia eli julkaisemattomia. Lisäksi tehtävien tulee olla virheettömiä ja omaperäisiä. Virheettömyydellä tarkoitetaan lähinnä sitä, että tehtävässä on vain tarkoitettu ratkaisu ja sen asema on voinut syntyä pelissä. Pienempiä virheitä voivat olla ns. duaalit eli ratkaisun kuluessa esiintyvä mahdollisuus päästä tavoitteeseen useammalla kuin yhdellä eri tavalla. Omaperäisyys on vaikea ja usein tulkinnanvarainen asia. Useimmat tehtäväideat on jo esitetty jossakin muodossa, mutta silti niiden yhdistelyllä voidaan saavuttaa kokonaisuus, joka on uusi ja omaperäinen. Edeltäjien välttämisessä auttaa hyvä tehtäväteorian ja oman laadinta-alueen tehtävien tuntemus.

Laadintakilpailujen kestoaika on usein pitkä. Laadinta-ajan päätyttyä tehtävät jäljennetään (ilman laatijoiden nimiä) tuomaria varten, ne tarkastetaan (virheet, edeltäjät), tuomari valitsee parhaat ja laatii niistä lausunnon, tuomio julkaistaan ja lähetetään osanottajille. Tuomion julistamisen jälkeen on vielä valitusaika, jolloin voidaan ilmoittaa tehtävissä havaituista virheistä. Tuomarin näkemyksestä ei kuitenkaan voi valittaa!

Ratkaiseminen

Tehtävien ratkaisemista on harrastettu yhtä kauan kuin niiden laadintaa. Onhan shakkitehtävä alun perin ratkaistavaksi tarkoitettu ongelma, vaikka se myöhemmin onkin suuntautunut usein itsenäiseksi taidelajiksi. Lehtien tehtäväpalstojen ensipainososastot pyörittävät usein ratkaisukilpailua, jossa samalla tehtävien virheettömyys tulee tarkastetuksi.

Pikaratkaisemisen SM-kilpailu järjestetään ST:n vuosikokouksen yhteydessä helmi-maaliskuun vaihteessa. Pikaratkaisemisessa kilpaillaan myös kansainvälisellä tasolla, sillä vuosittain järjestetään 2-päiväinen joukkue- ja henkilökohtainen maailmanmestaruuskilpailu.

Arvonimet

Laadinnan arvonimetRatkaisijoiden arvotTuomareiden arvot
kansallinen tehtävämestariA-luokan ratkaisija (kansallinen) kansallinen tehtävätuomari
tehtäväshakin FIDE-mestariM-luokan ratkaisija (kansallinen) kansainvälinen tehtävätuomari
kansainvälinen tehtävämestariratkaisemisen FIDE-mestari 
tehtäväshakin suurmestari ratkaisemisen kansainvälinen mestari 
tehtäväshakin kunniamestari ratkaisemisen suurmestari 

Ratkaisijoille on Suomessa kehitetty oma vahvuuslukujärjestelmä RELO, jota ei enää viime aikoina ole päivitetty. Kansainvälinen ratkaisijoiden vahvuuslukulista julkaistaan neljännesvuosittain.

Parhaan opastuksen tehtäväshakkiin saa Timo Kallion Tehtäväshakin käsikirjasta.

Comments are closed.