PERUSTIETOA TEHTÄVÄSHAKISTA
Tehtäväshakin yleiset säännöt on määritelty ns. koodeksissa.
Shakkitehtävä
| Shakkitehtävä on shakkiasema, johon liittyy jokin kysymys. Esimerkiksi perinteisessä mattitehtävässä pitää keksiä, miten valkean on pelattava, jotta musta saadaan mattiin tietyssä siirtomäärässä. | |
| Asema | Shakkitehtävän on aina joku laatinut, se ei ole pelitilanne oikeasta pelistä. Tehtävän alkuaseman on oltava laillinen eli saavutettavissa pelin alkuasemasta sääntöjen mukaisin siirroin. |
| Vaatimus | Tehtävän asema esitetään yleensä shakkikuviossa, jonka alla on siihen liittyvä kysymys eli tehtävän vaatimus. Kuvion päällä on tehtävän laatijan nimi sekä tiedot siitä, missä tehtävä on ensimmäisen kerran julkaistu. |
| Ratkaisu | Shakkitehtävään on yleensä ainoastaan yksi ratkaisu. Jos tehtävään löytyy muitakin ratkaisuja, kuin tekijän tarkoittama(t), on tehtävässä sivuratkaisu, joka pilaa tehtävän. |
Tehtävätyypit
Terminologiaa
alkusiirto Tehtävän ensimmäinen siirto.
duaali Vaihtoehtoinen sivuratkaisun luonteinen jatko, joka myös johtaa haluttuun lopputulokseen (vert.muunnelma). Duaali heikentää tehtävää.
duplex Apumateissa myös valkean alkaessa tehdään valkeasta matti.
edeltäjä Aikaisemmin julkaistu tehtävä, jonka idea on sama kuin k.o. tehtävässä.
ensipainos Tehtävän ensimmäinen julkaisukerta
esipeli Ilman alkusiirtoa mahdollinen peli. Kahden siirron mattitehtävissä alkuasemassa mustan siirtoihin valmiina olevat mattisiirrot. (vert. vaihdelma)
houkutus (Alku)siirto, joka melkein ratkaisee tehtävän, mutta kumoutuu yksimääreiseen vastustajan puolustussiirtoon.
miniatyyri Tehtävä, jossa on korkeintaan 7 nappulaa.
muunnelma Ratkaisun haarautuma joko uhkauksen torjuvan puolustussiirron tai siirtopakkotehtävän eri siirtovaihtoehtojen jälkeen.
ratkaisu Alkusiirto, uhkaus ja kaikki muunnelmat, jotka torjuvat uhkauksen.
sarjasiirtoinen Tehtävä, jossa toinen osapuoli tekee tietyn määrän peräkkäisiä siirtoja ilman, että vastapuoli tekee siirtoakaan. Esimerkiksi sarjasiirtoisessa apumatissa musta siirtää siirtoluvun mukaisen määrän ja sen jälkeen valkea tekee yhdellä siirrolla matin.
siirtopakkotehtävä Tehtävä, jossa ei ole uhkausta, mutta jokainen alkusiirron jälkeinen siirto aiheuttaa haitan, jota vastapuoli voi käyttää hyväkseen.
sivuratkaisu Tarkoitetun alkusiirron lisäksi esiintyvä toinen alkusiirto. Sivuratkaisu tekee tehtävän arvottomaksi.
teema Tehtävän idea, eri siirtoja ja vaiheita yhdistävä ajatus. Yhdessä tehtävässä voi olla useita teemoja.
uhkaus Alkusiirron jälkeinen (2. tai myöhäisempi) siirto, joka johtaisi vaatimuksen toteutumiseen, jos vastustaja ei tekisi seuraavaa siirtoaan.
vaihdelma Mattitehtävissä esipeli jokaisen mustan siirron jälkeen. Apumateissa ratkaisu ilman mustan ensimmäistä siirtoa.
Lyhyt sanasto eri kielillä on V. Kotesovecin sivuilla.
Lyhenteitä
| 2# tai 2X | 2 siirron matti |
| 3a# tai a#3 tai 3aX | 3 siirron apumatti |
| 4i# tai i#4 tai 4iX | 4 siirron itsematti |
| + | voitto (lopputehtävissä) |
| = | tasapeli (lopputehtävissä) tai patti (muissa tehtävissä) |
| sa# tai saX | sarjasiirtoinen apumatti |
| * | esipeli tai vaihdelma |
| 2.1.1.1 | apumateissa 2 erilaista ratkaisua alkusiirrosta alkaen |
| b), c) jne | tehtävän eri muotoja |
Laadintakilpailut
Laadintakilpailuja on kahta eri perustyyppiä. Useat lehdet, shakki- tai päivälehdet, julkaisevat ns. ensipainostehtäviä. Näiden parhaat voidaan valita esim. vuosittain, jolloin puhutaan vuosikilpailusta. Tehtävät voidaan lisäksi arvostella ryhmittäin tehtävätyypin tai siirtoluvun mukaan, jolloin vältytään vaikealta eri tyyppisten tehtävien vertailulta.
Toinen kilpailumuoto on sellainen, jossa tehtävät lähetetään tiettyyn määräpäivään mennessä ja myöhemmin julkaistava tuomio sisältää vain sijoittuneet tehtävät ensipainoksina. Tällaisia ovat mm. useimmat muisto-, juhla- tai teemakilpailut sekä laadintaottelut.
Kaikissa laadintakilpailuissa vaaditaan, että osallistuvat tehtävät ovat ensipainoksia eli julkaisemattomia. Lisäksi tehtävien tulee olla virheettömiä ja omaperäisiä. Virheettömyydellä tarkoitetaan lähinnä sitä, että tehtävässä on vain tarkoitettu ratkaisu ja sen asema on voinut syntyä pelissä. Pienempiä virheitä voivat olla ns. duaalit eli ratkaisun kuluessa esiintyvä mahdollisuus päästä tavoitteeseen useammalla kuin yhdellä eri tavalla. Omaperäisyys on vaikea ja usein tulkinnanvarainen asia. Useimmat tehtäväideat on jo esitetty jossakin muodossa, mutta silti niiden yhdistelyllä voidaan saavuttaa kokonaisuus, joka on uusi ja omaperäinen. Edeltäjien välttämisessä auttaa hyvä tehtäväteorian ja oman laadinta-alueen tehtävien tuntemus.
Laadintakilpailujen kestoaika on usein pitkä. Laadinta-ajan päätyttyä tehtävät jäljennetään (ilman laatijoiden nimiä) tuomaria varten, ne tarkastetaan (virheet, edeltäjät), tuomari valitsee parhaat ja laatii niistä lausunnon, tuomio julkaistaan ja lähetetään osanottajille. Tuomion julistamisen jälkeen on vielä valitusaika, jolloin voidaan ilmoittaa tehtävissä havaituista virheistä. Tuomarin näkemyksestä ei kuitenkaan voi valittaa!
Ratkaiseminen
Tehtävien ratkaisemista on harrastettu yhtä kauan kuin niiden laadintaa. Onhan shakkitehtävä alun perin ratkaistavaksi tarkoitettu ongelma, vaikka se myöhemmin onkin suuntautunut itsenäiseksi taidelajiksi. Lehtien tehtäväpalstojen ensipainososastoilla voi olla ratkaisukilpailu, jossa samalla tehtävien virheettömyys tulee tarkastetuksi.
Pikaratkaisemisen SM-kilpailu järjestetään ST:n vuosikokouksen yhteydessä. Pikaratkaisemisessa kilpaillaan myös kansainvälisellä tasolla, sillä vuosittain järjestetään 2-päiväinen joukkue- ja henkilökohtainen maailmanmestaruuskilpailu, samoin EM-kilpailu.
Arvonimet
| Laadinnan arvonimet | Ratkaisijoiden arvot | Tuomareiden arvot |
| kansallinen tehtävämestari | A-luokan ratkaisija (kansallinen) | kansallinen tehtävätuomari |
| tehtäväshakin FIDE-mestari | M-luokan ratkaisija (kansallinen) | kansainvälinen tehtävätuomari |
| kansainvälinen tehtävämestari | ratkaisemisen FIDE-mestari | |
| tehtäväshakin suurmestari | ratkaisemisen kansainvälinen mestari | |
| tehtäväshakin kunniamestari | ratkaisemisen suurmestari |
Luettelo myönnetyistä arvonimistä
Ratkaisijoille on Suomessa kehitetty oma vahvuuslukujärjestelmä RELO, jota ei enää viime aikoina ole päivitetty. Kansainvälinen ratkaisijoiden vahvuuslukulista julkaistaan neljännesvuosittain.
Parhaan suomenkielisen opastuksen tehtäväshakkiin saa Timo Kallion Tehtäväshakin käsikirjasta. Lyhyt esittely on myös artikkelissa Tehtävä- eli taideshakki.
