Suomen tehtäväniekat 90 vuotta
Osmo Kaila
Osmo Kaila (11.5.1916–3.6.1991) oli 60 vuotta kestäneellä shakkiurallaan Suomen shakkielämän keskeinen vaikuttaja. Voidaan perustellusti väittää hänen olleen kaikkien aikojen tärkein hahmo suomalaisessa shakissa.
Helsinkiläinen Osmo Kaila tutustui shakkiin vasta noin 15-vuotiaana, mutta jo vuonna 1932 hän sekä liittyi Suomalaiseen Shakkikerhoon että julkaisi ensimmäiset shakkitehtävänsä.
Kun Kaila oli kuollut 75-vuotiaana kesäkuussa 1991, Suomen tehtäväniekkojen jäsenlehdessä 4/1991 julkaistiin Kari Valtosen laaja nekrologi Kailasta. Artikkelissa tuodaan esille Kailan koko shakillinen toiminta, ei pelkästään hänen tehtäväshakkiuraansa. Ja tuo toiminta oli uskomattoman laaja-alaista ja samalla tasokasta. (Kyseinen lehti on luettavissa ja ladattavissa ST:n nettisivuilla.)
Osmo Kaila oli pelaajana Suomen huippuja, erittäin monipuolinen ja tuottelias laatija, Suomen Tehtäväniekkojen perustajajäsen vuonna 1935, kansainvälinen peli- ja tehtäväshakkituomari, sanomalehtien shakkipalstojen toimittaja, shakkikirjailija, järjestöaktiivi ja mesenaatti.
Osmo Kailan kirjoittamista shakkijulkaisuista merkittävimmät olivat: Jokamiehen shakkiopas, 1. painos 1943, laaja artikkeli ”Tehtävä- eli taideshakki” yhdessä Matti Myllyniemen kanssa teoksessa Nuorten tieto 5, 1965, julkaistu myös eripainoksena, 123 suomalaista lopputehtävää yhdessä Bruno Breiderin ja Aarne Dunderin kanssa, 1972, ja vuonna 1975 julkaistu Lauantaishakkia, johon on koottu Suomen Sosialidemokraatissa vuosina 1964–1971 julkaistut tehtäväshakkipalstat.
Vuonna 2018 julkaistiin Thomas Ristojan kirjoittama ja Suomen Shakkikustannus Oy:n kustantama elämäkerta nimeltä Osmo Kaila – kohtalona shakki.
Kailan tehtävätuotantoa puolestaan esittelee Hannu Harkolan toimittama, vuonna 2016 julkaistu elektroninen tehtäväkirja Ruutuja elämän täydeltä.
Osmo Kailan shakillisen toiminnan lisäksi pitää vielä mainita hänen panoksensa sanaristikoiden maailmassa. Hän julkaisi Helsingin Sanomissa vuonna 1955 Suomen ensimmäisen kuvaristikon. Kailan uskotaan laatineen kaiken kaikkiaan parisen tuhatta sanaristikkoa, joista yli tuhat oli Helsingin Sanomien suurristikoita.
Tehtäväshakissa Osmo Kailan mieluisin alue oli apumatit, jollainen on myös näytetehtävämme. Tyypillisessä apumatissa musta alkaa ja auttaa valkeaa tekemään mustasta matin vaaditussa siirtoluvussa. Kolmisiirtoisen apumatin ratkaisussa tehdään siis kolme siirtoparia: 1. m v 2. m v 3. m v#. Kun apumatteja alettiin laatia noin 1860-luvulla, niissä oli tyypillisesti vain yksi ratkaisu. Jotta tehtäviin saataisiin enemmän sisältöä, ryhdyttiin laatimaan ns. vaihdelma-apumatteja, joiden toisessa ratkaisussa mustan 1. siirto jää pois. Tämä yhtä puolisiirtoa lyhyempi ratkaisu ei useimmiten toimi varsinaisena ratkaisuna. Näytetehtävämme on tällainen vaihdelma-apumatti. (Myöhemmin yleistyi tapa, että apumateissa on kaksi tai useampia täyspitkiä ratkaisuja.)
| Osmo Kaila Suomen Shakki 1935 (8. s. 23)
White Ka2 Le3 Le4 Re1
Black Ke6 De5 Tg4 Re8
3 siirron apumatti, vaihdelma (a#3*) |
1...Le4-b1 2.Re8-f6 Re1-c2 3.Ke6-f5 Rc2-d4 #
1.Re8-d6 Le4-h1 2.Tg4-c4 Re1-g2 3.Ke6-d5 Rg2-f4 #
|
Tämä tehtävä ilmestyi Suomen Shakin numerossa 8/1935 kirjoitelmassa, jonka aiheena oli ns. intialainen teema apumatissa ja jonka neljä esimerkkitehtävää olivat kaikki Osmo Kailan ensipainoksia. Mattitehtävistä tutun intialaisen teeman keskeinen ominaisuus on se, että valkean linjanappula siirtyy ns. kriittisen ruudun yli, sitten – mustan tehtyä oman siirtonsa – valkea katkaisee tuon linjan kyseisessä ruudussa, jolloin musta kuningas pystyy siirtymään linjalle, minkä jälkeen valkea voi tehdä matin avaamalla teemalinjan; tyypillisesti matti tulee kaksoisshakilla.
Mattitehtävissä mK:n on pakko siirtyä teemalinjalle siirtopakon takia, apumateissa teemasiirto on vapaaehtoinen. Kailan tehtävässä vaihdelman siirrot ovat: 1…Lb1 2.Rf6 Rc2 3.Kf5 Rd4#; katkoruutu on siis c2. Jos mustalla olisi puhdas temposiirto, joka ei olennaisesti muuttaisi asemaa, vaihdelman ratkaisu toteutuisi myös tuon temposiirron jälkeen. Kun mustalta kuitenkin tällainen temposiirto puuttuu, pitää varsinaisessa ratkaisussa mustan tornin tehdä ylimääräinen siirto. Tällöin koko ratkaisu muuttuu ja valkean teemalinjaksi tulee toinen, vaihdelman kanssa symmetrinen lähetin linja, jolla katkoruutu on nyt g2: 1.Rd6 Lh1 2.Tc4 Rg2 3.Kd5 Rf4#.
Henry Tanner
