Suomen tehtäväniekat 90 vuotta

Pentti Sola

Yksi suomalaisen tehtäväshakin keskeisimpiä henkilöitä oli Pentti Sola, 28.5.1907–9.4.1940. Vuonna 1924 alkanut laatijanura ehti ennen Solan varhaista kuolemaa talvisodassa tuottaa yli tuhat julkaistua tehtävää. Sola seurasi aktiivisesti tehtävämaailman tapahtumia, ja monet hänen tehtävistään on julkaistu ulkomailla, useissa eri lehdissä.

Sola oli monipuolinen laatija, jolla oli mieltymys apumatteihin ja satushakkitehtäviin. Nuo molemmat tehtäväshakin lajit eivät olleet kovin suosittuja – tai edes tunnettuja – Suomessa ennen kuin Sola alkoi tuoda niitä esiin.

Sola oli myös tehtäväteoreetikko, ja hänen keksimänsä Nowotny-teeman versio, suomalainen Nowotny, on osoittautunut hedelmälliseksi teemaksi. (Ks. oheista tehtävää.)

Pentti Solan isä, oopperalaulaja Wäinö Sola teki 1920-luvulla konserttikiertueita Yhdysvaltoihin, ja yhdellä näistä hänen säestäjänä toiminut poikansa Pentti tapasi yhdysvaltalaisen tehtäväshakkimesenaatin Alain C. Whiten (1880–1951). Tämän tapaamisen seurauksena White julkaisi kuuluisassa Joulusarjassaan vuonna 1934 Solan toimittaman Suomi-nimisen kirjan suomalaisesta tehtäväshakista. Osittain tämän kirjan ansiota on, että seuraavana vuonna, 1935, perustettiin Suomen Tehtäväniekat r.y., yhdistys, jonka aktiivisiin toimijoihin Sola kuului kuolemaansa asti.

Pentti Solalle myönnettiin kansallisen tehtävämestarin arvo vuonna 1937.

Wikipediassa on laajahko artikkeli Solasta nettiosoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Sola

Henry Tanner

Teemahoukutuksen 1.Le3?, joka uhkaa 2.Df5,Df7#, kumoaa 1.- d5!, joka avaa mT:n ja mL:n linjat ruutuihin f5 ja f7. (Lisäksi 1.- d5 antaa pakoruudun mK:lle, mikä ei ole aivan optimaalista teeman kannalta.) Uhrausalkusiirto 1.Lxd6! antaa mK:lle pakoruudun (d6), joten se ei uhkaa 2.Df5,Df7# vaan 2.Tcd8#. Nowotny-teemamuunnelmat ovat 1.- Txd6/Lxd6 2.Dxf7/Df5#. Lisämuunnelmia: 1.- Kxd6 2.Dd3# ja 1.- Tb8 2.Dc6#.

Perinteisessä Nowotny-teemaa esittävässä 2#-tehtävässä ei mT:n ja mL:n linjojen leikkauspisteessä ole mustaa nappulaa, ja kun valkea alkusiirrollaan tähän leikkausruutuun siirtyy, siitä seuraa linjakatkoja hyödyntävä kaksoisuhkaus. Suomalaisessa Nowotnyssa tuossa leikkauspisteessä on musta nappula, useimmiten sotilas, joka alkusiirrossa lyödään. Suomalaisen Nowotnyn kannalta on keskeistä houkutus, jonka kumouksena tuo leikkauspisteessä oleva nappula siirtyy (tässä 1.- d5!).

Koska kaksoisuhkaus ei yleensä ole suotavaa (2#-)alkusiirron jälkeen, on kehitetty sellainen Nowotny, jossa alkusiirto ei uhkaa teemamatteja vaan jotain muuta – näin välttäen kaksoisuhkauksen – , ja perinteiset Nowotny-matit tulevat vasta mT:n ja mL:n lyöntisiirtojen jälkeen. Saksalaisilla on tälle parannetulle Nowotnylle ilmaus vornehme Nowotny, joka on suomennettu termillä ihanne-Nowotny.

Monien hyvin ominaisuuksiensa lisäksi Solan tehtävä on myös valkosotilaaton, mitä pidetään positiivisena piirteenä mattitehtävissä – olettaen tietysti, että valkean upseereita on käytetty tehokkaasti.