{"id":458,"date":"2021-10-03T15:42:06","date_gmt":"2021-10-03T12:42:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/?page_id=458"},"modified":"2021-10-03T16:34:16","modified_gmt":"2021-10-03T13:34:16","slug":"koodeksi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/koodeksi\/","title":{"rendered":"Koodeksi"},"content":{"rendered":"\n

TEHT\u00c4V\u00c4SHAKIN KOODEKSI<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on alustava k\u00e4\u00e4nn\u00f6s FIDE:n teht\u00e4v\u00e4shakillisen toimikunnan (PCCC) vuonna 1997 hyv\u00e4ksymist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4shakin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 (Codex). Virallinen teksti<\/a> on englanninkielisen\u00e4 WFCC:n sivuilla.
Mahdolliset huomautukset, korjaukset ja parannusehdotukset pyydet\u00e4\u00e4n osoittamaan Jorma Paavilaiselle<\/a>. (Kari Valtosen esitt\u00e4m\u00e4t t\u00e4smennykset on tehty syyskuussa 2005.)<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4lt\u00f6:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Osa 1: Teht\u00e4v\u00e4shakki<\/a><\/strong>
Luku I – Yleiset periaatteet<\/a>
Luku II – Shakkiteht\u00e4vien lajit<\/a>
Luku III – Virheett\u00f6myys<\/a>
Luku IV – Muut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t<\/a><\/p>\n\n\n\n

Osa 2: Shakkiteht\u00e4v\u00e4 ja julkisuus<\/a><\/strong>
Luku V – Julkaiseminen<\/a>
Luku VI – Ensioikeus<\/a>
Luku VII – Kilpailut<\/a><\/p>\n\n\n\n

LIITE I: Julkiset luennot ja ratkaisukilpailut, kohta 20 2) b)<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

LIITE II: Kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4misohjeet<\/a><\/strong>
Osa I Laadintakilpailut<\/a>
Osa II Ratkaisukilpailut<\/a><\/p>\n\n\n\n

Alaviitteet<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/a>Johdanto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4shakin koodeksi k\u00e4sittelee shakkiteht\u00e4vien laadinnan, ratkaisemisen ja julkaisemisen yleisi\u00e4 periaatteita. Koodeksin on tarkoitus olla kuvaileva, ei rajoittava, ja tarjota opastusta alueilla, joilla ei aikaisemmin ole ollut selkeit\u00e4 ohjeita. Koodeksi ei muodosta lakikokoelmaa, jota laatijoiden on rangaistuksen pelossa noudatettava. Shakkiteht\u00e4vien harrastajat ovat itsen\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4, eik\u00e4 WFCC aio kahlita heit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6in.<\/p>\n\n\n\n

Osa 1 on kuvaileva. Siin\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n shakkiteht\u00e4vien harrastamisen t\u00e4rkeimm\u00e4t piirteet sellaisina, kuin ne tunnetaan ja niit\u00e4 toteutetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osa on siis enemm\u00e4n kokemukseen perustuvaa kuvausta kuin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6\u00e4. Sama p\u00e4tee lukuun VII, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen kerran kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osa 2 k\u00e4sittelee shakkiteht\u00e4vien yhteytt\u00e4 julkisuuteen. Sen kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 lukua, luvut V ja VI, ovat eri tyyppisi\u00e4 kuin osa 1. N\u00e4m\u00e4 luvut eiv\u00e4t perustu kokemukseen, koska niiss\u00e4 k\u00e4sitellyist\u00e4 asioista ei ole olemassa yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 eik\u00e4 yhteist\u00e4 kokemusta. Ne ovat tavallaan lehtien toimittajien ja laatijoiden n\u00e4kemyksist\u00e4 muotoutuneita kompromisseja, joihin on p\u00e4\u00e4dytty pitk\u00e4n keskustelun j\u00e4lkeen. Vaikka ne on kirjoitettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muotoon, on ne ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ohjeina, joista toivottavasti muodostuu yhten\u00e4inen pohja tulevalle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Liite II on opastava ja esitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaiset ohjeet kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4miselle.<\/p>\n\n\n\n

WFCC:n koodeksista vastaava alakomitea seuraa t\u00e4m\u00e4n koodeksin kehityst\u00e4, ottaa huomioon siihen kohdistuvan kritiikin ja antaa tarvittaessa suosituksia koodeksin muuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Osa I: Teht\u00e4v\u00e4shakki<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/a>Luku I Yleiset periaatteet<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 1 – Itsen\u00e4isyys<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4shakki on shakin harrastamisen itsen\u00e4inen muoto, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n shakkipeliss\u00e4 esiintyvi\u00e4 tai siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevia piirteit\u00e4 shakkiteht\u00e4vin\u00e4 esiintyvien taiteellisten ilmaisujen tai rakenteellisten saavutusten raaka-aineena.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 2 – Shakkiteht\u00e4v\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4 muodostuu yleens\u00e4 asemasta shakkilaudalla1<\/a><\/sup>, sanallisesta vaatimuksesta2<\/a><\/sup> ja ratkaisusta. Shakkiteht\u00e4v\u00e4 on yhden tai useamman laatijan itsen\u00e4isen, luovan ty\u00f6n tulos3<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 3 – Shakkiteht\u00e4v\u00e4n ratkaisu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4n ratkaisu muodostuu yleens\u00e4 yhdest\u00e4 tai useammasta siirtosarjasta, jotka toteuttavat teht\u00e4v\u00e4n vaatimuksen4<\/a><\/sup>. Teht\u00e4v\u00e4n laatijan tarkoittamaa ratkaisua kutsutaan tekij\u00e4nratkaisuksi.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 4 – Shakkiteht\u00e4v\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tekij\u00e4nratkaisun lis\u00e4ksi shakkiteht\u00e4v\u00e4 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virtuaalista peli\u00e4 l. n\u00e4enn\u00e4ispeli\u00e45,<\/a>6<\/a><\/sup> tai muotoon liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia7<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Luku II – Shakkiteht\u00e4vien lajit 8<\/a><\/sup><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 5 – Jaottelu vaatimusten mukaan<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4t voidaan jakaa niiden vaatimusten mukaan eri ryhmiin. Lopputeht\u00e4vien, suorien mattiteht\u00e4vien, itsemattien ja apumattien9<\/a><\/sup> lis\u00e4ksi my\u00f6s muita ryhmi\u00e410<\/a><\/sup> on kehittynyt11<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 6 – Erikoisryhm\u00e4t<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohdan 5 jaottelun lis\u00e4ksi ja siit\u00e4 riippumatta on olemassa useita erikoisryhmi\u00e4, mm.:<\/p>\n\n\n\n

a) retroanalyyttiset teht\u00e4v\u00e4t
b) shakkimatemaattiset teht\u00e4v\u00e4t
c) konstruktioteht\u00e4v\u00e4t<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n


Kohta 7 – S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukainen jaottelu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4t voidaan edelleen jaotella FIDE:n pelishakin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaviin teht\u00e4viin12<\/a><\/sup> ja muokattuja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaviin13<\/a>,14<\/a><\/sup> teht\u00e4viin.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Luku III – Virheett\u00f6myys<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 8 – Tekij\u00e4nratkaisu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jokaisessa shakkiteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 saa olla vain tekij\u00e4nratkaisu. Jos tekij\u00e4nratkaisussa on erikoispiirteit\u00e4 (useita ratkaisuja tai apupeliteht\u00e4viss\u00e4 esipeli), on ne ilmoitettava selke\u00e4sti vaatimuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 9 – Sivuratkaisu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Kappaleessa 2) esitetyin t\u00e4smennyksin katsotaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevan sivuratkaisu, jos siin\u00e4 on ratkaisu, jossa on eri alkusiirto kuin tekij\u00e4nratkaisussa.<\/p>\n\n\n\n

2) Lopputeht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sivuratkaisu on vaatimuksen toteuttava tapa, joka poikkeaa 1. siirrossa tai my\u00f6hemmin tekij\u00e4n tarkoittamasta ratkaisusta.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 10 – Duaali<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Kappaleessa 2) esitetyin t\u00e4smennyksin katsotaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevan duaali, jos alkusiirron j\u00e4lkeen on useampi kuin yksi tapa toteuttaa vaatimus.<\/p>\n\n\n\n

2) Lopputeht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 duaali tarkoittaa tekij\u00e4nratkaisusta poikkeavaa tapaa toteuttaa vaatimus. T\u00e4llaisia duaaleja on ainakin kolmea eri tyyppi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

a) siirtoj\u00e4rjestyksen vaihto
b) nappulan siirtyminen samalle ruudulle pitemp\u00e4\u00e4 reitti\u00e4 kuin tekij\u00e4nratkaisussa kuitenkin niin, ett\u00e4 se toteuttaa tekij\u00e4nratkaisun ajatuksen
c) ratkaisun keinotekoinen pidennys<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n


Kohta 11 – Lyhytratkaisu<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lyhytratkaisu on vaatimusta nopeampi tapa ratkaista teht\u00e4v\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4ll\u00f6in joko sivuratkaisu tai duaali.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 12 – Ratkaisuttomuus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4 on ratkaisuton, ellei sen vaatimusta voi toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 13 – Shakkiteht\u00e4v\u00e4n virheellisyys<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Kappaleessa 2) esitetyin t\u00e4smennyksin katsotaan teht\u00e4v\u00e4n olevan virheellinen, jos siin\u00e4 on sivuratkaisu, vaatimuksessa mainittua siirtolukua lyhyempi ratkaisu tai jos se on ratkaisuton15<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

2) Apupeliteht\u00e4v\u00e4t ovat virheellisi\u00e4 my\u00f6s, jos niiss\u00e4 on duaali. Poikkeuksena voidaan sallia viimeisess\u00e4 siirrossa korotus eri nappuloiksi, joilla on osittain sama vaikutus, esim. kuningatar\/torni tai kuningatar\/l\u00e4hetti16<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Luku IV – Muita s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 14 – Aseman laillisuus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Asema on laillinen, jos on olemassa pelin alkuasemasta po. asemaan johtava siirtosarja17<\/a><\/sup>. Muussa tapauksessa asema on laiton18<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

2) Lopputeht\u00e4ville ja FIDE:n hyv\u00e4ksymi\u00e4 pelishakin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaville teht\u00e4ville tarkoitetuissa kilpailuissa ei hyv\u00e4ksyt\u00e4 laittomia asemia, ellei kilpailujulistuksessa niit\u00e4 erikseen sallita.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 15 – Alkusiirto<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos alkusiirtoa ei tee teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 normaalisti alkusiirron tekev\u00e4 osapuoli (katso alaviite 9<\/a>), niin t\u00e4m\u00e4n on joko ilmett\u00e4v\u00e4 vaatimuksen yhteydess\u00e4 tai oltava selvitett\u00e4viss\u00e4 retroanalyysill\u00e419<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 16 – Muista siirroista riippuvaiset siirrot<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Linnoitus on mahdollinen siirto, ellei voida todistaa, ett\u00e4 se ei ole sallittu. Ohestaly\u00f6nti alkusiirtona on mahdollinen vain, jos voidaan todistaa, ett\u00e4 viimeinen siirto on ollut ohestaly\u00f6t\u00e4v\u00e4n sotilaan kaksoisaskel20<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

2) Jos molempien osapuolten linnoitukset ovat toisistaan riippuvaisia, on linnoitusoikeus ensiksi linnoittuvalla osapuolella. Muut toisen osapuolen siirtomahdollisuuksiin vaikuttavat seikat on mainittava erikseen, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n

a) ratkaisussa tapahtuva ohestaly\u00f6nti on perusteltava linnoituksella (mainitaan esim. AP)<\/p>\n\n\n\n

b) jos retro- eli johtopeliss\u00e4 tai sen osissa t\u00e4ytyy m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 useita eri ratkaisuihin johtavia mahdollisuuksia, n\u00e4it\u00e4 mahdollisuuksia kutsutaan retromuunnelmiksi (mainitaan esim. RV)<\/p>\n\n\n\n

Kohta 17 – 50 siirron s\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

50 siirron s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei retroteht\u00e4vi\u00e4 lukuun ottamatta sovelleta shakkiteht\u00e4viss\u00e4, ellei siit\u00e4 erikseen mainita.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 18 – Aseman toistuminen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asema on tasapeli, jos voidaan todistaa saman aseman21<\/a><\/sup> esiintyneen yhteens\u00e4 kolme kertaa johtopelin ja ratkaisun aikana.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>OSA 2 – Shakkiteht\u00e4v\u00e4 ja julkisuus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/a>Luku V – Julkaiseminen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 19 – Julkaisemisen vaikutus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4n ensimm\u00e4isen julkaisun yhteydess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n laatija saa siihen ensioikeuden ja teht\u00e4v\u00e4n ensioikeusaika m\u00e4\u00e4rittyy (kohta 22).<\/p>\n\n\n\n

Kohta 20 – Julkaisemisen m\u00e4\u00e4rittely<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Shakkiteht\u00e4v\u00e4n julkaiseminen muodostuu sen v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 yleis\u00f6lle joko pysyv\u00e4ss\u00e4 muodossa (esim. dokumenttina tai nauhoituksena) tai v\u00e4liaikaisessa muodossa (esim. n\u00e4ytt\u00f6laudalla tai s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 viestimess\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

2) T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ”v\u00e4litt\u00e4minen yleis\u00f6lle” tarkoittaa rajoittamattomalle yleis\u00f6lle tarjottua mahdollisuutta n\u00e4hd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4<\/p>\n\n\n\n

a) esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se pysyv\u00e4ss\u00e4 muodossa tai<\/p>\n\n\n\n

b) esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 luennossa tai liitteess\u00e4 I mainitussa ratkaisukilpailussa tai<\/p>\n\n\n\n

c) esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se v\u00e4liaikaisessa muodossa yleisesti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevassa viestimess\u00e4, esim. s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 tietoverkossa22<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4, joka on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran kappaleessa 2) b) mainitulla tavalla, saa ensioikeuden julkaisup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien ja on kilpailukelpoinen miss\u00e4 tahansa kilpailussa seuraavan kahden vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 21 – Julkaisemisen tapa<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Shakkiteht\u00e4v\u00e4 suositellaan julkaistavaksi kuviona. Samassa yhteydess\u00e4 on lis\u00e4ksi esitett\u00e4v\u00e4 seuraavat seikat:<\/p>\n\n\n\n

a) laatijan tai laatijoiden nimet
b) maininta siit\u00e4, onko kyseess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n ensimm\u00e4inen julkaiseminen (esim. ”ensipainos”)
c) aikaisemmin julkaistun teht\u00e4v\u00e4n tapauksessa mahdollisimman tarkat tiedot ensimm\u00e4isest\u00e4 julkaisemisesta23<\/a><\/sup>:
c1) julkaisun nimi ja ilmestymisaika
c2) tarvittaessa tieto siit\u00e4, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 poikkeaa alunperin julkaistusta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 (”korjaus”, ”versio”, ”v”)
d) sijoittuminen kilpailu(i)ssa24<\/a><\/sup>
e) vaatimus joko sanallisesti (esim. alaviite 9<\/a>) tai mieluummin tavanomaisin lyhentein ja sis\u00e4lt\u00e4en seuraavat yksityiskohdat:
e1) apupeliteht\u00e4viss\u00e4 mahdollinen esipeli25<\/a><\/sup>;
e2) monimuototeht\u00e4viss\u00e4 kuvioasemaan teht\u00e4v\u00e4 muutos tai muutokset;
e3) ratkaisujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, jos niit\u00e4 on enemm\u00e4n kuin yksi;
e4) apupeliteht\u00e4vien muunnelmat (esim. numeroin 1.2.1.1.).
f) tarvittaessa kaikki satushakkielementit
g) haluttaessa my\u00f6s houkutukset voidaan ilmoittaa (esim. ”h”)
h) tekij\u00e4n ratkaisu(t) 26<\/a><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Luku VI – Ensioikeus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohta 22 – Ensioikeuden m\u00e4\u00e4rittely<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Shakkiteht\u00e4v\u00e4n ensioikeus m\u00e4\u00e4rittyy teht\u00e4v\u00e4n julkaisuajan perusteella.<\/p>\n\n\n\n

2) Teht\u00e4v\u00e4n julkaisuaika on:<\/p>\n\n\n\n

a. teht\u00e4v\u00e4n ensimm\u00e4isen julkaisemisen ajankohta27<\/a><\/sup> tai
b. laadintakilpailun p\u00e4\u00e4ttymisaika, jos teht\u00e4v\u00e4 julkaistaan ensimm\u00e4isen kerran po. kilpailun tuomiossa.<\/p>\n\n\n\n

3) Shakkiteht\u00e4vien julkaisuaikojen vertailulla m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n, onko teht\u00e4v\u00e4 julkaistu aikaisemmin tai my\u00f6hemmin kuin toinen teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kohta 23 – Virheellisen teht\u00e4v\u00e4n ensioikeus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1) Virheelliseksi osoittautuva28<\/a><\/sup> teht\u00e4v\u00e4 menett\u00e4\u00e4 ensioikeusaikansa, ellei teht\u00e4v\u00e4\u00e4n julkaista korjausta kolmen vuoden kuluessa virheellisyyden julkaisemisesta.<\/p>\n\n\n\n

2) Virheellisess\u00e4 muodossa julkaistun teht\u00e4v\u00e4n laatija s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 seuraavat oikeudet: <\/p>\n\n\n\n