{"id":3856,"date":"2025-10-24T13:59:58","date_gmt":"2025-10-24T11:59:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/?page_id=3856"},"modified":"2025-10-29T19:33:12","modified_gmt":"2025-10-29T17:33:12","slug":"ratk64","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/ratk64\/","title":{"rendered":"ratk64"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Suomen teht\u00e4v\u00e4niekat 90 vuotta<\/h1>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\"><strong>Osmo Kaila<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Osmo Kaila (11.5.1916\u20133.6.1991) oli 60 vuotta kest\u00e4neell\u00e4 shakkiurallaan Suomen shakkiel\u00e4m\u00e4n keskeinen vaikuttaja. Voidaan perustellusti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olleen kaikkien aikojen t\u00e4rkein hahmo suomalaisessa shakissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Helsinkil\u00e4inen Osmo Kaila tutustui shakkiin vasta noin 15-vuotiaana, mutta jo vuonna 1932 h\u00e4n sek\u00e4 liittyi Suomalaiseen Shakkikerhoon ett\u00e4 julkaisi ensimm\u00e4iset shakkiteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Kaila oli kuollut 75-vuotiaana kes\u00e4kuussa 1991, Suomen teht\u00e4v\u00e4niekkojen j\u00e4senlehdess\u00e4 4\/1991 julkaistiin Kari Valtosen laaja nekrologi Kailasta. Artikkelissa tuodaan esille Kailan koko shakillinen toiminta, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4shakkiuraansa. Ja tuo toiminta oli uskomattoman laaja-alaista ja samalla tasokasta. (Kyseinen lehti on luettavissa ja <a href=\"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/wp-content\/uploads\/vanhatlehdet\/ST_1991_4.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">ladattavissa ST:n nettisivuilla<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n<p>Osmo Kaila oli pelaajana Suomen huippuja, eritt\u00e4in monipuolinen ja tuottelias laatija, Suomen Teht\u00e4v\u00e4niekkojen perustajaj\u00e4sen vuonna 1935, kansainv\u00e4linen peli- ja teht\u00e4v\u00e4shakkituomari, sanomalehtien shakkipalstojen toimittaja, shakkikirjailija, j\u00e4rjest\u00f6aktiivi ja mesenaatti.<\/p>\n\n\n\n<p>Osmo Kailan kirjoittamista shakkijulkaisuista merkitt\u00e4vimm\u00e4t olivat: <em>Jokamiehen shakkiopas<\/em>, 1. painos 1943, laaja artikkeli \u201dTeht\u00e4v\u00e4- eli taideshakki\u201d yhdess\u00e4 Matti Myllyniemen kanssa teoksessa <em>Nuorten tieto 5<\/em>, 1965, julkaistu my\u00f6s eripainoksena, <em>123 suomalaista lopputeht\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em> yhdess\u00e4 Bruno Breiderin ja Aarne Dunderin kanssa, 1972, ja vuonna 1975 julkaistu <em>Lauantaishakkia<\/em>, johon on koottu <em>Suomen Sosialidemokraatissa<\/em> vuosina 1964\u20131971 julkaistut teht\u00e4v\u00e4shakkipalstat.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2018 julkaistiin Thomas Ristojan kirjoittama ja Suomen Shakkikustannus Oy:n kustantama el\u00e4m\u00e4kerta nimelt\u00e4 <em>Osmo Kaila \u2013 kohtalona shakki<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Kailan teht\u00e4v\u00e4tuotantoa puolestaan esittelee Hannu Harkolan toimittama, vuonna 2016 julkaistu elektroninen teht\u00e4v\u00e4kirja <em><a href=\"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/vanhat\/kaila100\/index.html#p=1\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ruutuja el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ydelt\u00e4<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Osmo Kailan shakillisen toiminnan lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 mainita h\u00e4nen panoksensa sanaristikoiden maailmassa. H\u00e4n julkaisi <em>Helsingin Sanomissa<\/em> vuonna 1955 Suomen ensimm\u00e4isen kuvaristikon. Kailan uskotaan laatineen kaiken kaikkiaan parisen tuhatta sanaristikkoa, joista yli tuhat oli <em>Helsingin Sanomien<\/em> suurristikoita.<\/p>\n\n\n\n<p>Teht\u00e4v\u00e4shakissa Osmo Kailan mieluisin alue oli apumatit, jollainen on my\u00f6s n\u00e4yteteht\u00e4v\u00e4mme. Tyypillisess\u00e4 apumatissa musta alkaa ja auttaa valkeaa tekem\u00e4\u00e4n mustasta matin vaaditussa siirtoluvussa. Kolmisiirtoisen apumatin ratkaisussa tehd\u00e4\u00e4n siis kolme siirtoparia: 1. m v 2. m v 3. m v#. Kun apumatteja alettiin laatia noin 1860-luvulla, niiss\u00e4 oli tyypillisesti vain yksi ratkaisu. Jotta teht\u00e4viin saataisiin enemm\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, ryhdyttiin laatimaan ns. vaihdelma-apumatteja, joiden toisessa ratkaisussa mustan 1. siirto j\u00e4\u00e4 pois. T\u00e4m\u00e4 yht\u00e4 puolisiirtoa lyhyempi ratkaisu ei useimmiten toimi varsinaisena ratkaisuna. N\u00e4yteteht\u00e4v\u00e4mme on t\u00e4llainen vaihdelma-apumatti. (My\u00f6hemmin yleistyi tapa, ett\u00e4 apumateissa on kaksi tai useampia t\u00e4yspitki\u00e4 ratkaisuja.)<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<br>\n\n\n<script type=\"text\/javascript\" src=\"\/py2web\/jquery-1.11.1.js\"><\/script>\n<script type=\"text\/javascript\" src=\"\/py2web\/py2web.js\"><\/script>\n<link href=\"\/py2web\/py2web.css\" rel=\"stylesheet\" type=\"text\/css\">\n\n<div style=\"overflow-x:auto;\">\n\n    <table cellspacing=\"3\" cellpadding=\"0\" border=\"0\">\n      <tbody><tr>  \n    <td valign=\"top\" align=\"center\"> <b>Osmo Kaila<\/b><br>\n<em>Suomen Shakki<\/em> 1935 (8. s. 23)<br>\n<div class=\"p2w-diagram\" id=\"esim\" glyphs=\"{&quot;d&quot;:&quot;q&quot;,&quot;t&quot;:&quot;r&quot;,&quot;l&quot;:&quot;b&quot;,&quot;r&quot;:&quot;s&quot;}\"> \nWhite   Ka2 Le3 Le4 Re1\nBlack   Ke6 De5 Tg4 Re8\n<\/div>\n        3 siirron apumatti, vaihdelma (a#3*)<br>\n<\/td>\n      <td valign=\"top\"> \n        <div class=\"p2w-solution\" style=\"white-space: pre;\" target=\"esim\">\n  1...Le4-b1 2.Re8-f6 Re1-c2 3.Ke6-f5 Rc2-d4 #\n  1.Re8-d6 Le4-h1 2.Tg4-c4 Re1-g2 3.Ke6-d5 Rg2-f4 #\n        <\/div>\n     <\/td>\n   <\/tr>\n   <\/tbody><\/table>\n<\/div>\n\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ilmestyi <em>Suomen Shakin<\/em> numerossa 8\/1935 kirjoitelmassa, jonka aiheena oli ns. intialainen teema apumatissa ja jonka nelj\u00e4 esimerkkiteht\u00e4v\u00e4\u00e4 olivat kaikki Osmo Kailan ensipainoksia. Mattiteht\u00e4vist\u00e4 tutun intialaisen teeman keskeinen ominaisuus on se, ett\u00e4 valkean linjanappula siirtyy ns. kriittisen ruudun yli, sitten <em>\u2013<\/em> mustan tehty\u00e4 oman siirtonsa <em>\u2013<\/em> valkea katkaisee tuon linjan kyseisess\u00e4 ruudussa, jolloin musta kuningas pystyy siirtym\u00e4\u00e4n linjalle, mink\u00e4 j\u00e4lkeen valkea voi tehd\u00e4 matin avaamalla teemalinjan; tyypillisesti matti tulee kaksoisshakilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Mattiteht\u00e4viss\u00e4 mK:n on pakko siirty\u00e4 teemalinjalle siirtopakon takia, apumateissa teemasiirto on vapaaehtoinen. Kailan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vaihdelman siirrot ovat: 1&#8230;Lb1 2.Rf6 Rc2 3.Kf5 Rd4#; katkoruutu on siis c2. Jos mustalla olisi puhdas temposiirto, joka ei olennaisesti muuttaisi asemaa, vaihdelman ratkaisu toteutuisi my\u00f6s tuon temposiirron j\u00e4lkeen. Kun mustalta kuitenkin t\u00e4llainen temposiirto puuttuu, pit\u00e4\u00e4 varsinaisessa ratkaisussa mustan tornin tehd\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen siirto. T\u00e4ll\u00f6in koko ratkaisu muuttuu ja valkean teemalinjaksi tulee toinen, vaihdelman kanssa symmetrinen l\u00e4hetin linja, jolla katkoruutu on nyt g2: 1.Rd6 Lh1 2.Tc4 Rg2 3.Kd5 Rf4#.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Henry Tanner<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen teht\u00e4v\u00e4niekat 90 vuotta Osmo Kaila Osmo Kaila (11.5.1916\u20133.6.1991) oli 60 vuotta kest\u00e4neell\u00e4 shakkiurallaan Suomen shakkiel\u00e4m\u00e4n keskeinen vaikuttaja. Voidaan perustellusti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olleen kaikkien aikojen t\u00e4rkein hahmo suomalaisessa shakissa. Helsinkil\u00e4inen Osmo Kaila tutustui shakkiin vasta noin 15-vuotiaana, mutta jo vuonna 1932 h\u00e4n sek\u00e4 liittyi Suomalaiseen Shakkikerhoon ett\u00e4 julkaisi ensimm\u00e4iset shakkiteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4&#8230;. <a class=\"continue-reading-link\" href=\"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/ratk64\/\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"templates\/template-onecolumn.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3856","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3856"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3863,"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3856\/revisions\/3863"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tehtavaniekat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}