<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisen teht\u00e4v\u00e4shakin is\u00e4ksi on usein mainittu Inkeriss\u00e4 6.12.1861 syntynyt Johannes \u00d6hquist. H\u00e4n aloitti 26.2.1888 Hufvudstadsbladetissa <\/em>shakkipalstan ja julkaisi sill\u00e4 useita sek\u00e4 omia ett\u00e4 muiden suomalaislaatijoiden teht\u00e4vi\u00e4. Palsta j\u00e4i lyhytik\u00e4iseksi, mutta \u00d6hquist jatkoi shakkipalstoilla kahdessa muussa lehdess\u00e4. Ensin oli vuorossa Helsingfors Dagblad<\/em> vuonna 1889 ja lehden julkaisemisen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 sen seuraaja Nya Pressen<\/em>. N\u00e4iden j\u00e4lkeen \u00d6hquist alkoi toimittaa Helsingin Shakkiklubin julkaisua Tidskrift f\u00f6r Schack<\/em>, joka alkoi ilmesty\u00e4 vuonna 1890, mutta j\u00e4i vain vuoden ik\u00e4iseksi. T\u00e4ss\u00e4 lehdess\u00e4 h\u00e4n julkaisi yhden ensimm\u00e4isist\u00e4 suomalaisista lopputeht\u00e4vist\u00e4: https:\/\/www.yacpdb.org\/#370799<\/a><\/p>\n\n\n\n Vuonna 1932 \u00d6hquist julkaisi teht\u00e4viens\u00e4 kokoelman Schachprobleme<\/em>, jossa on 128 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4n sai ensimm\u00e4isen\u00e4 kansallisen teht\u00e4v\u00e4mestarin arvon vuonna 1936. <\/p>\n\n\n\n \u00d6hquist toimi saksan opettajana useissa kouluissa, oli Helsingin yliopiston lehtorina vuodesta 1895 ja julkaisi useita saksan kielen oppikirjoja. H\u00e4n toimi my\u00f6s kirjallisuus- ja taidekriitikkona sek\u00e4 kirjailijana. Vuonna 1925 \u00d6hquistille my\u00f6nnettiin professorin arvonimi tunnustuksena pitk\u00e4aikaisesta Suomen tunnetuksi tekemisest\u00e4 Keski-Euroopassa. My\u00f6hemmin h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi kansallissosialismin puolestapuhujaksi ja muutti 1940 Saksaan, jossa kuoli 15.10.1949.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n
\n\n\n